D/E/F-pojat -00-03

Turnausmatka jonnekin Karhulaan

 
Aamulla vähän jännitti, kun oltiin lähdössä. Yhtään iskää eikä äitiä lähtenyt mukaan. Mukana oli vain meidän E-poikajoukkue ja valmentaja. Me oltiin pelattu aikaisemmissa turnauksissa aika hyvin. Hitsin monta matsia voitettiin niissä ja päästiin sitten tähän lopputurnaukseen. Matka oli tosi pitkä ja me kysyttiin vaikka kuinka monta kertaa että:” koska ollaan perillä”. Äiskä oli laittanut mulle kaikenlaisia herkkuja mukaan ja me alettiin heti syömään niitä kun päästiin perille.
Ensimmäinen matsi oli Mäviä vastaan. Mä sanoin jo etukäteen ettei me mahdeta niille mitään, kun ne oli niin hyviä viime vuonna. Valmentaja väitti, ettei se ole välttämättä sama joukkue. Mutta se oli sama ja vieläkin pahempi ja me hävittiin. Syötöt onnistui aika hyvin, mutta kerran yksi syöttö meni suoraan kentän sivussa olevasta korirenkaasta sukkana läpi. Me tuuletettin sitä.
Ottelutauolla me alettiin leikkiä piilosta. Sitten me löydettiin sieltä täytetty karhu. Sillä oli luodinreikiä selässä ja joku oli laittanut sille tonttulakin päähän. Kesken piiloleikin valmentaja tuli komentamaan meidät taas kentälle.
Me pelattiin Salpiksen tyttöjä vastaan. Voi hitsi! Ne laittoi kaikki pallot suoraan yli verkon. Ne ei edes yrittänyt kolmea kosketusta. Valmentaja sanoi koko ajan että omat hyökkäykset pitää saada takakentälle. Me ei kyllä millään jakseta palloa niin pitkälle lyödä. Mulla onnistui syöttö kaksi kertaa peräkkäin. Mä kävin heti kysymässä valmentajalta, että olenko mä meidän joukkueen paras pelaaja. Se ei vastannut mitään. Välillä me oltiin johdossa, mutta me hävittiin silti. Sitten me päästiin taas leikkimään piilosta.
Viimeinen matsi oli Kovea vastaan. Me sanottiin valmentajalle, että me voitetaan se varmasti. Me oltiin voitettu ne helposti jo kaksi kertaa aikaisemmissa turnauksissa. Matsista tuli kuitenkin vähän vaikeampi kuin me luultiin. Meidän peli oli välillä vähän epävarmaa ja Korso meni johtoon. Sitten mua alkoi vähän kiukuttaa, kun valmentaja antoi kokoajan jotain tyhmiä neuvoja. Meidän peli kuitenkin parani ja korsolaisten syötöt meni verkkoon. Me saatiin sitten niitä pisteitä ja voitettiin.
Kotimatka meni mukavasti. Meillä oli vitsinkerrontakilpailu. Välillä me pysähdyttiin Hesessä ja mä otin hampparin. Sitten me kysyttiin valmentajalta, että mikä oli niinku meidän sijoitus. Se sanoi, että me oltiin toiseksi viimeisiä. Me mietittiin kuitenkin, että jos tyttöjoukkueita ei lasketa, niin meidän edellä olisi vain kaksi joukkuetta. Me oltiin siis poikien sarjassa kolmansia. Jos siellä olisi jaettu jotain mitaleja, niin me oltaisiin saatu pronssia. Me oltiin siis sittenkin aika hyviä.
( jutun kertoja on fiktiivinen joukkueen jäsenten kaltaisesti käyttäytyvä poika. Kerrotut tapahtumat ovat kuitenkin totta.)
Vasemmalla Otto, Henri, Matias ja Topi.
Henri, Topi ,Matias, Otto ja takana Juha.

Vahvaa peliä E-pojilta Power cupissa



Blues Volleyn E-pojat lähtivät Poweriin kolmen joukkueen voimin. Aluejoukkueemme pelasi E-sarjassa. Tiikerit ja Hait pelasivat E-tiikerisarjassa.

Aluepojat saivat jo torstaina hyvän lähdön turnaukseen, kun alkulohkon kovimmaksi joukkueeksi uumoiltu Kauhavan Wisa 1 selätettiin 2-0. Perjantaina peli oli tukkoista. Voittoja kuitenkin tuli roiskintapelilläkin. Ainoastaan Loimu vei pojilta pisteet. Heiltäkin saatiin kuitenkin yksi erä. Voitot sarjassa menivät ristiin meidän onneksi ja lauantain peleihin päästiin piikkipaikalta ja mukaan saatiin 2 pistettä.

Mitalipelit kiinnostivat joukkuetta ja peli parani huomattavasti. Lauantaina nähtiin parasta peliä meidän pojilta. Syötöt olivat pahoja ja varmoja, palloja haettiin uhrautuvasti ja kolmen kosketuksen pelillä hyökkäyksiä upotettiin takakentälle. Voittoja tuli, mutta pohjalaisten rynnistys oli kuitenkin vahvaa. Taistelusta huolimatta Kiuruvesi vei pisteet 2-1 erittäin tasaisessa ottelussa. Yhteen tappioon oli varaa ja mitalipelit olivat vielä saavutettavissa.

Ratkaisu jäi päivän viimeiseen otteluun Vilppulaa vastaan. Taistelu oli hurjaa ja tasaisen väännön jälkeen jouduttiin kolmanteen erään. Hellesääntöjen vuoksi erä pelattiin vain 7 pisteeseen. Vastustaja otti alkupisteet, mutta Blues tuli takaa tasoihin 5-5. Vilppula vei kuitenkin seuraaavat pisteet ja ottelun voiton sekä paikan mitalipeleihin. Poikien pettymys oli niin suuri, että sunnuntain peleihin ei riittänyt enää puristusta. Lopullinen sijoitus oli kahdeksas.

"Tämä oli loistava sijoitus 34 joukkueen sarjassa. Viime vuonna sijoitus oli 19. Edistystä on tapahtunut ja pojat pystyivät pelaamaan samalla tasolla Suomen huippujoukkueiden kanssa. Kiuruvesi ja Vilppula olivat nimittäin mitaleilla. Sijoitus taisi olla myös Bluesin paras. Hieno suoritus Topi, Otto, Matias ja Henri", pojista ylpeä valmentaja kommentoi.

Hait ja Tiikerit viihtyivät turnauksessa mainiosti. Alussa tuli hieman tappioita, mutta se ei poikia masentanut. Kaikki ensikertalaisetkin tuntuivat nauttivan peleistä ja oheisohjelmista. Uimapaikka hyppytorneineen oli hellepelien jälkeen mieluisa paikka. Voittojenkin makuunkin päästiin ja lopulta kaikki jäivät innolla odottelemaan ensi vuoden Poweria.